tiistai 25. huhtikuuta 2017

Päästä mieli vapaaksi!

Lapsena tulee käytettyä mielikuvitusta jos jonkinlaisten leikkien keksimiseen ja touhuamiseen. Mitä enemmän istutaan koulussa, kasvetaan ja aletaan "ajatella", sitä kauemmas mielikuvituksen käyttö lipuu ja samoin luovan ja vapaan ajatusvirran virtaus. Tämän vuoksi aikuisten olisi ehdottoman tärkeää, ainakin välillä, leikkiä ja päästää irti turhasta analysoinnista. Tämä vapauttaa ja ainakin itselleni tuottaa ääretöntä iloa.


Tahdon nyt esitellä kolme hyvää harjoitusta ajatusvirran vapauttamiseksi.




1. JOO harjoitukset

Improvisaatiossa on ehdottoman tärkeää hyväksyä kaikki toisten antamat impulssit. Kuinka usein arjessa sanot ei tai muulla tavalla hylkäät toisten ehdotuksia? Niinpä, mutta nyt sanotaankin kaikkeen vahva KYLLÄ. Joo-harjoituksia on monenlaisia, mutta tehdään nyt sellainen, jota voi tehdä vaikka työpaikalla yhteisesti kaikkien työntekijöiden kesken. Aletaan kävellä tilassa. Ennalta määräämättä kuka vaan sanoo mitä milloinkin kävelyn lomassa tehdään. Esimerkiksi: "Noukitaan marjoja" Silloin kaikki vastaa "JOO" ja kuvitellaan noukkivamme marjoja. Ja siitä kuka vaan jatkaa: " Ollaan mörköjä" "JOO" ja silloin kaikki jatkavat kävelemistä omalla tavallaan mörköinä.

Näin jatketaan niin kauan kuin tuntuu sopivalta.

2. Tulkki ja asiantuntija

Otetaan kaksi vapaaehtoista. Yleisö saa päättää kumpi osallistujista on tulkki ja kumpi on asiantuntija. Asiantuntija tulee jostakin kaukaisesta maasta ja puhuu kieltä, jota vain tulkki ymmärtää. Asiantuntijaksi valittu saa itse keksiä kielen, mutta yleisö päättää minkä asian asiantuntija hän on. Tähän voi sitten liittää liikettäkin, jos asiantuntijasta siltä tuntuu. Tulkki tulkkaa tietyn väliajoin kaiken mitä asiantuntija kertoo.

3. Valehtelevat professorit

Tässäkin on asiantuntijoita, mutta nyt mennään yksi kerrallaan eteen. Professorille annetaan jokin tunnettu esine, vaikka kaukosäädin. Mutta esineen tunnettuus häviää, kun sille keksitäänkin jokin ihan muu käyttötarkoitus, nimi ja muut tiedot jotka vain professori tietää. Professorin voi antaa hetken esitellä esinettä itsekseen, muta sen jälkeen yleisöstä yksi toimii lisäkysymysten kysyjänä. Voi vaikka kysyä valmistusprosessista, keksinnön nimestä ja hinnasta, ominaisuuksista yms.
Tämä on uskomattoman hauska ja ajatusvirtaa vapauttava harjoitus.



Vaikka kyseessä on näyttelijäntyön improvisaatioharjoitukset, ei kannata pelästyä sanasta improvisaatio. Se ei oikeasti ole mitään muuta kuin sitä, että vapauttaa itsensä liiasta ajattelemisesta. Kaikki on oikein, mitään ei voi tehdä väärin.
Jotkut aikuiset saattavat ajatella, että improvisaatio, leikkiminen, on jotenkin turhaa ja alentavaa vaikka sitä se ei nimenomaan ole. Aikuiselle voi olla helkkarin vaikeaa päästää irti ja hullutella, kun pelätään jotain. Pelätään munaamista, hävetään omaa tekemistä, väheksytään itseä ja sanotaan että ei osata. MUTTA KUN EI OLE MITÄÄN MITÄ PITÄISI OSATA. Improvisaatio on samaa juttua kuin jos vaikka puhuisi ystävänsä kanssa kahvin äärellä. Tuskin kenelläkään on valmista puhetta mukana kun menee ystäväänsä tapaamaan? Tai kun puhuu perheensä kanssa. Se kaikki on improvisaatiota. Tottakai huippuimproajat harjoittelevat ja se vaatiikiin jo osaamista, mutta jos nollasta lähdetään liikkeelle, silloin ei tarvitse vielä osata mitään muuta kuin olla auki.

Ehkäpä se jännitys kumpuaakin sitten siitä, kun joku katselee ja aikuinen tajuaa mitä on tekemässä, improamassa. Jos sanottaisiinkin, että ei improta vaan esim. valehdellaan päivän kulusta. Olisiko se vähemmän jännittävää? Valehtelu vaan sanana kalskahtaa enemmän negatiiviselta kuin improaminen. Ja se on virhe, jos lähtee vertailemaan itseään muihin samassa ryhmässä improajiin. Kukaan kun ei ole samanlainen, kaikilla meillä on oma tapamme olla, ajatella ja puhua. Ja niin kuin jo sanoin, kaikki on joka tapauksessa oikein.

Leikkikää ihmiset leikkikää!! Ja olkaa iloisia! Elämästä saa niin paljon enemmän irti kun hymyilee enemmän kuin murjottaa. Murjottamisellekin on aikansa ja paikkansa, mutta siitä ei saa tulla koko elämää määrittävä perusvire. Ja valittaminen. Jos voit jollekin asialle jotain, jonka koet epäkohtana, tee sille jotain, älä vain valita. Mutta jos et sille mitään voi, niin älä myöskään valita. Anna olla, heitä tukka taakse ja jatka matkaa. Ja jos joku oikein ärsyttää niin vedä suupielet väkisin korviin. Kyllä se mieli seuraa pikkuhiljaa perästä ja kohta onkin jo helpompi hengittää.

Valoisaa tiistaita!

-Suvi


perjantai 21. huhtikuuta 2017

"Jaloissa tuntuu että on käyty..." eli eka päivä Supermessuilla

                                      
Eilen rakennettiin messuosastoa numero 719, raahattiin sinne edesmenneen appeni tekemä nojatuoli, vanha pöytä, televisio, rukki ja lopuksi heitettiin  meillä kotona käytössä olevasta naulakosta takit pois ja otettiin se mukaan.
Valkoiset seinät tapetoitiin julisteilla, menneiden esitysten lipuilla ja käsiohjelmilla. Aika kiva tuli.



Aamulla otettiin vielä mukaan:
Käyntikortit check
Flyerit check
Arvontalipukkeet check
Kynät check
Pukuja check
Hattuja check
Näytteilleasettajakortit check

Ja eikun menoksi!

Messuilla oli tänään hyväntuulista väkeä ja todella moni oli myös kiinnostunut teatterista ja saapuipa paikalle jokunen, joka oli oikein kiinnostunut juuri Grimmin saduista.

Monet osastollemme pysähtyneet messukävijät eivät tienneet, että Tampereella tekevät teatteria myös useat vapaat ryhmät kahden valtionapua nauttivan teatterin lisäksi.
Tästä tulikin mieleeni, että yhteisesite tai yhteiset nettisivut esityskalentereineen kaikille tamperelaisille vapaille ryhmille (me mukaan lukien) olisi kaikkia, myös katsojia, hyödyttävä juttu.

Flyerit hävisivät pöydältä tiuhaa tahtia  ja kävijät keräsivät mukaansa meidän käyntikorttia. Drama Queen -kestokassit saivat kiitollisia uusia omistajia, jopa siinä määrin, että minun piti soittaa tytär hakemaan niitä lisää messuille.

Vaikka kävijät ovat oikeasti kiinnostuneita meidän tuotteista ja vaikka heidän kanssaan on aina kiva jutella ja vaihtaa ajatuksia, niin messuilla on myös raskasta, koska pitää olla jalkojensa päällä koko ajan. Hiljaisia hetkiä ei ole, kun ohjelmalavalta kuuluu musiikkia ja puhetta, samoin naapuriosastoilla on omat viihdykkeensä. Näytteilleasettajille varatussa ravintolassa ei soinut minkään valtakunnan musiikki, mistä kiitos.

Luulimme jo Suvin kanssa pääsevämme helpolla, kun saimme Henkasta lisävahvistusta osastollemme. Henkkahan esittää Grimm -kun sadut heräävät eloon -näytelmässä Tittelintuurea.
Mutta turha luulo! Henkka laittoi tuulemaan ja niinpä osastollemme kohta jonotettiin arvontaan osallistumaan.

Vielä pari tuntia pitää jaksaa, mutta onnistuuhan se, sillä ihanista messukävijöistä saa sopivasti virtaa.

Tätä kirjoittaessa on syöty kotiovelle toimitettua pizzaa ja lioteltu koipia jalkakylvyssä.
Eiköhän sitä taas huomenaamuna olla iskussa!

Mukavaa viikonloppua blogin lukijoille ja tervetuloa Supermessuilla Tampereen Messukeskukseen (ent. Pirkkahalli) huomenna lauantaina klo 9-17 ja sunnuntaina vielä klo 10-17.

t.Reija












tiistai 18. huhtikuuta 2017

Ajatuksia syksyyn

Vaikka on vasta kevät ja kesäkin tulee vielä ennen syksyä, ei auta. Ajatuksia täytyy jo lennättää syksyn tuuliin. Mitä syksyllä tapahtuu? Mitä syksyyn myydään ja kenelle? Tässäpä ajattelemisen aihetta kevään lumisateiden keskelle.


Drama Queenin syksy on vielä aika auki. Mutta tarkoituksena olisi nauttia tämän kevään aikaansaamasta tunnettuuden kasvusta ja sitä kautta saada uutta puhtia ja ryhtiä myyntiin. Fakta kuitenkin on, että jos syksyä ei myy nyt, silloin syksyllä on turha miettiä, miksi töitä ei ole riittävästi. Pitää ennakoida.

Myyntiin lähtee Eroon esiintymisjännityksestä -koulutus. Tästä koulutuksesta hyötyy jokainen, joka kokee jännittävänsä esiintymistilanteissa. Koulutus on avaus jännityksestä eroon pääsemiseksi. Eihän muutaman tunnin koulutus voi poistaa jännitystä kokonaan, vaan se on pitkä prosessi, jonka eteenpäin viemiseksi koulutus antaa tarvittavat työkalut. Tätä koulutusta tullaan myymään ainakin kirjastoille, koska kirjasto on koulutusympäristönä mielenkiintoinen ja inspiroiva ja ihmisten on henkisesti helpompi tulla kirjastoon kuin esimerkiksi johonkin jäykkään kokoustilaan.


Sitten myymme räätälöityjä näytelmiä. Räätälöity näytelmä tarkoittaa asiakkaan omasta aiheesta tehtyä 20 minuutin pituista näytelmää. Aiheena voi olla esimerkiksi jokin firman uusi tuote, josta koulutetaan henkilöstöä, tai yksityishenkilön syntymäpäiville tehty, hänen harrastuksiinsa liittyvä näytelmä. Olemme saaneet toimeksiannon myös näinkin yksinkertaisesti: "Tehkää jokin hauska." Ja me teimme. Tietenkin olisi toivottavaa asiakkaan kannalta, että hän antaisi hieman useamman aihion, josta lähdemme näytelmää työstämään, jotta näytelmästä tulee varmiten sellainen, kuin asiakas toivoo.
Räätälöidyllä näytelmällä voi myös käsitellä ikäviä asioita. Jos vaikka työpaikalla havaitaan kiusaamista, tai jokin muu asia ei miellytä, silloin voimme tehdä tästä aiheesta näytelmän, joka ei osoittele ketään, ja vie aiheen kauemmas itse asianosaisista. Näin on helpompi lähteä työstämään ongelmaa, kuin että sen sanoisi suoraan päin kasvoja. Toki sekin voi toimia tietyissä työyhteisöissä, mutta näytelmän kautta aihetta on helppo työstää, eikä ketään suoraan osoiteta ja syytetä.



Elokuussa alkaa jälleen ilmoittautuminen Lauluyhtye Vocalsiin ja syyskuussa jatkuvat huilutunnit. Oon jo kehitellyt ihan loistavaa (siis ainakin omasta mielestäni loistavaa) teemaa uudelle Vocals-kaudelle. Nythän meillä oli teemana 80-luku. Mutta siitä tuonnempana 😁



Marraskuulle myydään Aavekirjastonhoitajaa, joka on nuorten osallistava halloween näytelmä. Ja pikkujouluaikaan Pikkujoulukonsultteja.



Olisi myös mielenkiintoista järjestää jatkuvaa teatterikoulutusta aikuisille. Olisikohan moiselle kysyntää?

Jouluksi myydään jouluista huilukonserttia vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Myös yksityiset huilukonsertit, tai kolmen kappaleen lahjana annettavat huiluesiintymiset ovat myynnissä. Samoin runoesitykset.

Lokakuun tienoilla alamme ideoimaan ja harjoittelemaan uutta näytelmää tammikuulle. Voi kun saisimme esittää sen jälleen Tukkateatterilla, tila on ainakin ihan mahtava!

Niin ja miksi ei järjestettäisi lasten teatterileiriä Tampereelle lasten syyslomaviikolle 42?
Ai niin ja suunnitteilla on syksylle myös aikuisten ilmaisutaitokoulutus, joka kestäisi yhden viikonlopun.

Että kyllä tässä taas kaikenlaista superhauskaa on tulossa! Täytyy vaan nyt myydä, myydä ja myydä, jotta saa sitten syksyllä nauttia, nauttia ja nauttia!


-Suvi











maanantai 17. huhtikuuta 2017

Terveiset Prahan keväästä!

Niin kiireiseksi meinasi mennä kevät, ettei aikaa tahtonut löytyä edes pienelle lomaselle.
Onneksi pääsiäisen pyhät pelastivat tilanteen ja pääsin kuin pääsinkin tekemään irtioton arjesta ja suuntasin kohti Prahaa.

Praha on kuuluisin nähtävyys on Kaarlensilta, joka ylittää leveän Vltava-joen. Tamperelaiselle Praha on helppo hahmottaa, koska molempia kaupunkeja halkoo vesi. Meillä se on Tammerkoski.
(Olen yleensä aina eksyksissä kaikissa merenrantakaupungeissa)

Praha on todellinen kulttuurikaupunki, mikä ei tarkoita vain sitä, että jokaiselle illalle on tarjolla konserttia ja teatteria, vaan metrossa useampi prahalainen näytti lukevan kirjaa kuin hiplailevan kännykkäänsä.

Kulttuuri ja taide ei ole siellä vain päälleliimattua ja ylhäältä annettua tai määrättyä vaan luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Tämä tekee myös kaupungin ilmapiiristä ainutlaatuisen, sillä ihmiset ovat rentoja ja hyväntuulisia ja aina valmiita auttamaan, vaikka turisteja tulvii ovista ja ikkunoista.
Kafka-museoon löysimme vain puolta tuntia ennen sulkemisaikaa, mutta eipä hätää, sillä ystävällinen lipunmyyjä laittoi rastin lippuumme ja sanoi: "Little bit today, little bit tomorrow." Eli olisimme hyvin voineet tutustua museoon vielä seuraavanakin päivänä. No käymättähän se jäi, mutta eleestä jäi ikuisesti hyvä mieli.

Museoon kannattaa mennä, jos tuntee kirjailijan teokset hyvin. Kafka kirjoitti saksaksi, joten museossa on paljon saksankielistä aineistoa nähtävillä. On toki myös kuvia ja filmimateriaalia.
Sen verran oli ehkä jo väsymystä ilmassa keskiviikkoiltana, että ei enää jaksanut kunnolla keskittyä.
Kafka-fanin, joka haluaa kulkea idolinsa jalanjäljissä, pitää käydä mittailemassa katuja myös Juutalaisessa korttelissa. Kortteli-sana johtaa harhaan, koska kyseessä on lähinnä museoalue, jolla sijaitsee useampi synagooga, juutalainen hautausmaa ja holokaustin uhrien muistoksi pystytetty taideteos.

Satuin matkalla vilkaisemaan eri blogeja, jotka käsittelivät Prahaa. Silmäni sattuivat erääseen, jossa nuori (oletan) bloggaaja väitti, että Praha ei ole musiikkikaupunki. Uskaltaisin väittää muuta:
säveltäjä Antonín Dvořák (1841-1904) oli syntynyt Prahan lähellä, Bedrich Smetana (1824-1884), jolla on oma museokin Prahassa.
Smetanan patsas museon edustalla

 
Katumuusikot ihastuttavat Kaarlensillalla ja kadunkulmissa ohikulkijoita.
Lisäksi W.A.Mozart saapui Prahaan 1780-luvun jälkipuoliskolla ja alkoi kirjoittaa oopperaa, Don Giovanni. Mozart oli tullut etsimään Prahasta musiikkiaan arvostavaa yleisöä ja sen hän myös löysi. Don Giovanni saikin ensiesityksensä 1787 kaupungin säätyteatterissa.

Mozartiin törmää kaikkialla Prahassa: on cafe Mozart, Mozartin kuulia on myynnissä joka kaupassa ja tietysti Mozartin musiikkia esitetään yhä joka ilta. 

Klassisen musiikin ystävälle tai sellaiseksi haluavalle riittää konsertteja. Eikä tässä vielä kaikki!
Konsertteja järjestettiin näin pääsiäisen aikaan Prahan upeissa kirkoissa, joten silmällekin on ruokaa riittämiin.



Praha on myös teatterikaupunki. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi voinut mennä katsomaan tsekkiläistä nykyteatteria. Nyt halusin kuitenkin nähdä marionettiteatteria.

 Zatecka-kadun marionettiteatterin yleisölämpiöstä tulee jo kotoinen tunnelma. Kun päästään saliin, niin istuimiksi on tarjolla ihastuttavat puutuolit ilman pehmusteita. Punainen esirippu on vielä vedettynä kurkistuslaatikkonäyttämön eteen.
Esitys on Don Giovanni ja oopperan esitystä tulee johtamaan kukapa muu kuin itse Mozart.
Hän, kuten kaikki muutkin esiintyjät, ovat puunukkeja, joita näyttelijät liikuttelevat narujen avulla.
Voi mitä kaikkea kankea puunukke pystyykään tekemään oikeissa käsissä!
Teatteriesityksiähän ei koskaan saa kuvata, mutta nyt olisi kyllä todella mukavaa, jos voisi laittaa videokameran surraamaan.
Onneksi löysin pienen klipin youtubesta.https://www.youtube.com/watch?v=WgvByXhNyHQ

Marionettiteatteriesityksestä sain todella hyviä ideoita tulevaan lasten teatterileiriin ja ostin myös itselleni kaksi marionettia, joilla harjoittelen. Olen kyllä vielä ihan amatööri tässä hommassa.
Marionetteja on myynnissä jokaisessa matkamuistomyymälässä.


Tyttömarionetti tarvitsi jo välillä lepoa!



Pinokkio sitä vastoin on valmis tositoimiin!
Hyvää pääsiäismaanantaita!
t.Reija





tiistai 11. huhtikuuta 2017

Mitä, mitä?? Messut on jo ensi viikolla!!!!

Niin se on. Supermessut 2017 lähestyy kiivaalla tahdilla.
Onko kaikki kunnossa messuja varten?






Olemme miettineet tapoja, joilla osastomme erottuu suuresta joukosta edukseen. Voin taata, että luvassa EI ole tavallinen messuosasto pöytineen, kahveineen ja karkkeineen. Myöskään esitteitä meiltä ei saa roskiksia täyttämään. Meiltä saa käyntikortin.


Fakta kuitenkin on, että jos joku oikeasti kiinnostuu tuotteistamme, ei hän pelkän esitteen avulla pärjää. Tietenkin asiakas käy tsekkaamassa nettisivumme ja sitä kautta perehtyy tarkemmin palveluihimme ja tekee ostopäätöksen. Tottakai hienoin kuvin varustettu esite on kiva plärättävä, mutta käyntikortti on kätevä. Sitä voi myös käyttää tuonnempana, eikä se vanhene niin pian kuin ajankohtaisia asioita esittelevä esite.

Meidän osastomme ei tarjoile kahvia eikä karkkia, koska niin tekee kaikki muut. Sen sijaan tarjoilemme hyvää mieltä ja elämyksiä. Tuu kattomaan itse, jos uskallat 😁

Mutta täytyy myöntää, että jännittää hiukan. Jo pelkästään messupäivien pituus, lähes ilman taukoja, pistää jo nyt hengästymään. Ja koko ajan pitää olla myyvä. Tämä on kyllä valtava mahdollisuus päästä esille, markkinoida ja tulla tunnetuksi. 

Kuinka moni teistä lukijoista on ollut joillain messuilla näytteilleasettajana? Olisi kiva kuulla kokemuksianne messuhumusta ja siitä, mitä messut ovat teille antaneet.

Itse toivon, että sunnuntaina, kolmannen messupäivän päätyttyä, olisimme saaneet paljon kontakteja uusien asiakkaiden kanssa, paljon yhteystietoja ja paljon kiinnostuneita. Oli kamalaa kuulla, kun olimme aiemmin keväällä näytteilleasettajille järjestetyssä messukoulutuksessa ja kouluttaja kertoi, että joillain firmoilla on ollut ongelmia osastojensa työntekijöiden kanssa ja työntekijöiden alkoholin käytön kanssa. Onneksemme meillä ei tule olemaan moisia ongelmia. Olisi kamalaa, jos toinen meistä ilmoittaisikin jonain aamuna toiselle, että ei pääse tänään tulemaan osastolle, kun on niin kamala krapula. Huh huh, hirveää. Tai, että toinen olisi niin amatööri osastolla, että karkottaisi kaikki asiakkaat. Tai ei tuntisi tuotteita lainkaan ja möisi aivan väärällä tavalla.

Me olemme suunnitelleet nämä kolme messupäivää siten, että perjantaina aloitamme eroon esiintymisjännityksestä -teemalla. Meillä on osastolla kaksi kertaa perjantaina tunnin pituinen ohjelma, jolloin esittelemme improvisaatioharjoituksia, joihin yleisökin voi halutessaan osallistua.
Lauantaina meillä on GRIMM-päivä. On kasvomaalausta ja ohjelmalava-aika klo 14:15-14:30, jolloin esitämme pätkiä tulevasta näytelmästä.
Sunnuntaina onkin Minna Canth-teema, jolloin on ohjelmana Minna Canthin teehetki. Rentoa rupattelua Minna Canthin hengessä ja teetä. Sunnuntaina jatkuu GRIMM-teemakin ja muut näytelmät, jotka meillä on myynnissä.

Tulee varmasti hauskat ja antoisat messupäivät, mutta myös raskaat päivät. Päivä kerrallaan, ja ilon kautta!!

Tule käymään meidän osastolla E 719, olisi kiva nähdä!


-Suvi

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Lauluyhtye Vocals -vaikeuksien kautta voittoon!

Taas on tullut se aika keväästä, kun Drama Queen Oy:n tarjoama harrastustoiminta alkaa päättymään.
Lauluyhtye Vocals suuntaa huomenna keikalle! Teemana on 80-luku.


Luvassa on kappaleita Autiotalosta Kuutamon poikaan.

Lauluyhtye Vocalsin kausi on ollut vaiherikas. Kausi alkoi syksyllä 2016, jolloin vain kaksi edellisen kauden laulajista jatkoi. Eli lähes koko lauluyhtye piti koota uudelleen. Itseäni vähän jännitti, saataisiinko Vocals enää kasaan, mutta kuin ihmeen kaupalla löytyi tarpeeksi laulajia ja heitä olikin jo 5, eli ihan hyvä määrä lauluyhtyeelle, plus minä.

Harjoitukset aloitettiin odottavin mielin. Olin jo päättänyt, että tämän kauden teemana olisi kasari, lukuun ottamatta joulukeikkaa, jonne valmistettaisiin tunnettuja joululauluja. Ensimmäisissä harjoituksissa paikalle ei saapunut kaikki ilmoittautuneet laulajat, mutta silti saatiin jo tuntumaa uuteen kauteen.

Mulla on aina sellainen epävarma tunne uuden Vocals-kauden alkaessa, että mitä jos joku päättääkin yhtäkkiä lopettaa, eikä Vocals voi enää jatkaa. No, nyt sitten kävikin niin kuin pelkäsin. Yksi, aivan Vocalsin perustamisesta asti mukana ollut laulaja joutui onnettomuuteen, jonka seurauksena hän ei voinut enää jatkaa. Nyt laulajia oli enää neljä. Tällöin päätin, että okei, ei vielä hätää, minusta tulee myös yksi laulajista, ei vain ohjaaja.

Meitä oli siis edelleen viisi. Sitten alkoi sujua. Harjoittelimme jo muutamia kappaleita kevään konserttia varten, mutta sitten siirryimme joululaulujen valmistamiseen. Laulut saatiin hyvin kasaan ja teimme jopa yhden oman kappaleen, nimeltään Taigan joulu.
Taigan joulu syntyi siten, että laulajat saivat vuoronperään lisätä jouluiseen tarinaan yhden lauseen lisää. Äänitin koko tarinan, ja siitä muokkasin kappaleen sanat. Melodia syntyi siten, että olin jo valmiiksi tehnyt sointukierron, joka on säkeistöissä. Aloin soittamaan sitä, ja poljennoksi valikoitui valssi. Laulajat saivat improvisoida sointukierron päälle melodiaa. Jälleen äänitin sen, ja siitä poimin kappaleen melodian.
Sama homma kertosäkeen kohdalla.
Näin saatiin aikaiseksi ihan oma kappale.

Joulukeikalle menimme Hämeenkyrön vanhainkotiin, Kurjenmäkikodille. Keikka meni hienosti, siitä olenkin jo kertonut aiemmin tässä blogissa.

Sitten päästin laulajat joululomalle.

Kevään alkaessa mulla oli taas tosi epävarma olo Vocalsin puolesta. Tämä on tosi harmi, sillä rehellisesti sanottuna mä oon tosi ylpeä tästä lauluyhtyeestä, koska jokaisen porukan kanssa me ollaan saatu hienoja juttuja aikaan. Ja on hienoa kuulla kuinka omat sovitukset kappaleista heräävät eloon. On ihan tietoinen valinta, että kulutan paljon energiaa Vocalsin eteen. Valitsen kappaleet, teen sovitukset, harjoitutan, pyrin kaikin tavoin pitämään ryhmän hengissä. Tämä kaikki siksi, että tällaista a cappella ryhmää ei Hämeenkyrössä ole toista. Ja itse koen tällaisen laulamisen todella palkitsevaksi ja hyödylliseksi. A cappellaa laulaessa täytyy olla rohkea. Kuka vain voi availla suutaan suuressa kuorossa, jossa samaa ääntä laulaa kymmenen muuta. Mutta kun yksin tai pareittain vastaat yhdestä stemmasta, silloin pitää suusta tulla muutakin kuin lämmintä ilmaa.

Mutta niin, se epävarma olo seurasi kevääseen 2017. Ja taas tunne osui oikeaan. Kaksi laulajaa joutui lopettamaan omista syistään. Nyt laulajia oli enää kaksi plus minä, eikä ketään jäljellä perustajajäsenistä. Päätin, että nyt ei vieläkään luovuteta, uusia laulajia on pakko saada. Tein hätäkutsun facebookiin, jossa haettiin laulajia. Ilmoitus puri ja kuin ihmeen kaupalla saimme kolme ihanaa uutta laulajaa mukaan! Olen kiitollinen heille jokaiselle, että he uskalsivat ja tahtoivat lähteä Vocalsiin mukaan! Nyt laulajia oli enemmän kuin syksyn lopulla, laulajia oli jälleen viisi, plus minä. Nyt taas sujui! Uudet laulajat ajettiin ryhmään sisään, mutta tämä aiheutti sen, että uusia kappaleita emme voineet enää montaa ottaa. Monien kappaleiden harjoitteleminen oli aloitettu jo syksyllä, mutta uusille laulajille nämäkin olivat uusia. Päätin, että tehdään nämä kunnolla kuntoon, eikä hätäillä kappaleiden määrän kanssa.

Keikka on huomenna ja eilen oli viimeiset harkat. "Kyllä tästä keikka saadaan" muistan sanoneeni yksien onnistuneiden harjoitusten jälkeen. Ja niin saadaankin. Huomenna!
Tuu säkin katsomaan, ei maksa mitään.

-Suvi