tiistai 2. toukokuuta 2017

AINA EI VAAN JAKSA!

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tervepä terve! Nuo viivat on mun ajatusviivoja tällä hetkellä. Oikeesti. Nyt ei järki kulje, päässä ei liiku mikään. Onko teillä koskaan tällaista oloa? Nyt on ensi-iltaviikko. Pitää varmaan skarpata.


Yrittäminen on ihanaa, mutta joskus, niin kuin esim. nyt, on niin paljon kaikkea kaikkialla, että mihinkään ei ehdi/pysty paneutumaan täysillä. Päässä vain suhisee kun pitäisi taas ottaa lisää informaatiota vastaan. Tapahtuukohan jossain vaiheessa niin, että nää jutut, mitä nyt on päässä, alkaa vain jossain vaiheessa poistumaan päästä sitä mukaa kun uutta tietoa tulee? Toivottavasti kaikki näytelmän repliikit ei poistu päästä. Tai hei, jos ihmiseen voisi asentaa sellaisen RESET napin, jota voisi painaa aina kun haluaa tyhjentää koko kovalevyn, jotta voi ottaa taas uutta vastaan? No joo, ehkä se ei toimisi, koska on kiva myös muistaa asioita.

Joskus informaatiotulva on vaan niin valtava, että ei vaan pysty sisäistämään kaikkea, tai muistamaan, mitä pitikään tehdä just nyt. Mun kalenteri on aina tupaten täysi. Merkkaan aina tehdyn asian kohdalle "OK" ja päivän päätteeksi voin tarkistaa, tuliko kaikki tehtyä. Jos en tekisi näin, en muistaisi tehdä puoliakaan. Ja usein iltaisin väsyttää niin paljon, etä vain toljotan tv:tä, kun en jaksa tehdä muutakaan.

Olisi aivan järkyttävää jos en voisi pitää koskaan yhtään lomaa. En selviäisi. Tuntuu NIIN oudolta, kun jotkut, yrittäjät varsinkin, sanovat, että he eivät pidä lomaa ollenkaan, että he eivät VOI pitää lomaa.

Joskus olen ajatellut, yrittäjänä olemisen aikana, että pitäisikö lopettaa ja mennä jonnekin muualle töihin. Mutta melkein heti olen ajatellut, että ei, mä haluan tehdä tätä, just tätä ja juuri nyt. Eihän tulevaisuudesta kukaan tiedä, mutta just nyt tää on mun juttu. Ja sitten mietin tätä työn määrää. Joka päivä teen n. 9-10 tuntia töitä ja palkasta ei oo koskaan takuuta. Onneksi tiedän, että rahaa on tulossa, siksi tätä jaksaa ja haluaa panostaa aina vain enemmän. Ja mä niin tykkään tästä! Toisinaan on vaan tosi raskasta, mutta eiköhän se kuulu tähän, että aina joskus on raskaampaa.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Enempää ei kulje. Joten parasta lopettaa tämä teksti tähän ja suunnata kohti GRIMM-harjoituksia. Mut hei, me kaikki selvitään näistä raskaammistakin ajoista. Varmasti.

-Suvi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti