maanantai 26. kesäkuuta 2017

Luonto - hiljaisuuden musiikkia

Musiikki. 

Ääntä.

Sekamelskaa.

Ärsykkeitä.

Jos menisitkin luontoon?
Laittaisit silmät kiinni ja nauttisit äänistä, joita luonto meille antaa. 


Itse saan luonnosta ja luonnon tarjoamista äänistä lisää latausta omiin akkuihini. Toisinaan ihmisen tekemä musiikki on paikallaan, mutta toisinaan kaipaa hiljaisuutta. Ja kun irtautuu tehdyn musiikin ja äänien maailmasta, pääsee osalliseksi luonnon omien äänien maailmaa.


Lintujen laulu, veden solina, tuulen humina, raikas ilma. Luonto rauhoittaa mieltä. Ja toisaalta saa ajatukset selkenemään ja virtaamaan. Ja vaikka menisikin luontoon nauttimaan hiljaisuudesta, yhtäkkiä huomaakin, että on äänien keskellä.

Tässä yksi päivä, kun kuljin lintujen äänien keskellä, aloin pohtimaan, miten jokainen eri lintulaji on saanut oman laulunsa. Ehkä jokaiselle linnulle ominainen laulu on syntynyt jostain tarpeesta. Mutta jos sen ajattelisikin niin, että jokainen lintulaji olisi saanut valita laulunsa itse. Olisi outoa ajatella, jos itse joutuisi valitsemaan itselleen laulun, jota laulaa koko ajan. Koko ajan sitä samaa laulua. Ja sillä tavalla tunnistaisi toisen saman lajin edustajan. Minkä laulun sinä valitsisit?



Luonnon äänipankkia ja sen rauhoittavaa vaikutusta voisi hyödyntää yhä enemmän. Toisaalta, ainakin itselleni luonto on niin rakas asia, että sitä ei tohtisi tuotteistaa tai tehdä siitä bisnestä. Ehkä siinä luonnon taika onkin; se kuuluu kaikille. 

Jos tahdot, voisit kokeilla seuraavaa tehtävää, kun seuraavan kerran menet luontoon:

Kun olet päässyt kauas autojen äänistä ja muista äänistä ja olet luonnon keskellä, sulje silmäsi. Seiso paikoillasi ja vain kuuntele. Mitä kuulet? Mitä kauemmin olet ja kuuntelet, sitä enemmän alat kuulla. Pyri tyhjentämään pääsi turhista ajatuksista ja ota vastaan, mitä luonto sinulle antaa. Kun palaat takaisin arkeesi, havannoi, miltä sinusta tuntuu. Onko rauhallisempi olo, onko levollinen olo. Toiko luonnon kuuntelu uusia ajatuksia mieleen vai aiheuttiko se joitain muita tunteita?
Olisi kiva kuulla, mitä luonto merkitsee sinulle.

Rauhallista tiistaita ystävät!

-Suvi




maanantai 19. kesäkuuta 2017

Elämä

Ei voi koskaan tietää, mitä elämässä käy.
Tulevaisuudesta ei tiedä ja menneeseen ei kannata takertua.
Varmaa on vain tämä hetki. 


Olen kokenut henkilökohtaisessa elämässäni paljon suuria muutoksia pienen ajan sisällä.
Muutos sanana voidaan kokea pelottavana ja sitä se onkin. Varsinkin, jos muutokset ovat suuria. Silti muutos voi olla hyvästä ja usein onkin. Ainakin itse koen, että kokemani suuret muutokset ovat tuoneet elämääni lisää valoa ja elinvoimaa. Toki olen vielä muutosvaiheessa ja tunteet seikkailevat omia polkujaan, mutta silti: Olen onnellinen.

Mikä muutoksessa pelottaa? Jos nykyinen asia / olotila ei miellytä, ei tue omaa itseäsi, eikä tuo iloa elämään, miksi siitä kannattaisi pitää kiinni? Irti päästäminen voi olla parasta mitä tulet koskaan tekemään, vaikka se pelottaisikin ja tuntuisi siltä, että maa katoaa jalkojen alta. Totuus on kuitenkin se, että et tule putoamaan. Kaikesta selviää, kun vain antaa asioille aikaa ja toimii niin kuin sydän sanoo.

Meillä on vain tämä yksi elämä. Olemme täällä hetken, miksi emme siis nauttisi kaikesta mitä täällä teemme? Kuka tai mikä estää? Monia voi pelottaa se, että kokee menettävänsä tietyn turvallisuuden tunteen. Mutta voisiko saman tunteen saavuttaa myös muutoksen jälkeen jostain muusta?

Esimerkiksi typerässä ja luotaantyöntävässä työpaikassa saattaa pysyä vain rahan takia. Toimimattomassa parisuhteessa voi pysyä tottumuksen ja turvallisuuden tunteen vuoksi. Mutta se arki. Suurin osa elämästä on arkea. Ei voi elää odottaen aina vain lomaa tai sitä viikonloppua. Arjen pitää olla sellaista, että siitä nauttii. Aina ei tarvitse olla maailman parasta, mutta edes sellaista että voi olla tyytyväinen ja ennen kaikkea saa olla sellainen kuin itse on ja saa toteuttaa itseään. Mikään ei ole pahempaa kuin elää jonkun muun elämää, tai siis sellaista elämää, jota joku muu toivoo, että sinä eläisit. Mukautua ja sopeutua. Kyllähän sitä mukautuu ja sopeutuu jos tarpeeksi tahtoo, mutta jossain vaiheessa ei enää pystykään siihen. Siinä vaiheessa, kun huomaa, että olenkin joku muu, olenkin jonkilainen toisenlainen kuin mihin muottiin minut on yritetty istuttaa. Itseään ei sovi unohtaa.

Olosuhteista tai asioista valittaminen on kaikkein pahinta. Jos voit asioille jotain, tee niille jotain. Jos taas et voi asioille mitään, älä myöskään valita. Sellaiset puheet, että: "Kyllä minustakin olisi voinut tulla vaikka kirjailija, mutta...", ovat täysin naurettavia, koska jos ajattelet näin, niin olisithan sinä tehnyt asialle jotain, etkä vain puhunut siitä. TOIMEEN IHMISET! Kyllä ihminen löytää asioille aikaa ja tilaa, jos oikeasti haluaa sitä tehdä. Mutta jos oikeasti ei halua ja tahtoa ei ole riittävästi, asiat jäävät. Mikään kun ei useinkaan tapahdu itsestään.

Rohkea ihminen ei välttämättä tarkoita olenkaan sitä, että uskaltaa vaikka hypätä laskuvarjohypyn tai uskaltaa mennä puukkotappelun väliin. Rohkeutta vaatii enemmänkin se, että uskaltaa olla oma itsensä. Uskaltaa paljastaa sisimpänsä ja olla avoin. Uskaltaa katsoa ihmisiä silmiin ja tulla tilaan asenteella: Tässä olen, kuka sinä olet, tahdon oikeasti tietää.
Rohkeutta on sanoa ääneen asioista, jotka painaa ja rohkeutta on tehdä muutos.

Nauti elämästäsi, olet ansainnut sen onnesta joka sekunnin.
Ja heikkona hetkenä luota siihen, että elämä vie sinut oikeaan suuntaan.

- Suvi

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Kesä ja leiri - KESÄLEIRI

Kesä on saapunut Suomeen. Tai no, ulos kun katsoo, ei ehkä erota kesää syksystä. Mutta kun pitää mielen kirkkaana, eiköhän se kesäsää seuraa perästä.


Juhannusviikolla, 19.-22.6.2017 klo 10-15 Hämeenkyrön Kyrölässä pyörähtää käyntiin lasten teatterileiri. Paikka on kaunis. Vanha puutalo, paljon pihaa ja ranta. Lapsille on luvassa vaikka mitä kivaa neljän kesäpäivän ajan. Tässä ensimmäisen leiripäivän ohjelma:

Klo 10 Leiri alkaa
Klo 10 Leirin ohjaajien esittely ja lasten nimikierros sekä mahdollinen ryhmäjako
Klo 10:30 Draamaharjoituksia ja improvisointia
Klo 11:30 Ruokailu
Klo 12:30 Pihaleikkejä (säävaraus)
Klo 13:15 ”Hei, me tehdään käsinukkeja!”
Klo 14:00 Välipala
Klo 15:00 Leiripäivä päättyy

Seuraavien päivien aikana lapset saavat tehdä itse omia pieniä näytelmiään itse tekemillään käsinukeilla, näytellä myös ihan itsenään, puvustaa, lavastaa, improvisoida ja tietenkin leikkiä.

Leirille on tekemättä vielä muutamia hankintoja, mutta paljon hyötyä on myös kierrätysmateriaaleista. Hyödynnämme vanhat sukkaparit, tai parittomat sukat, on nappeja, lankaa ja kankaiden paloja. Näistä syntyy käsinukkemme. Sitten teemme vanhoista sanomalehdistä puvustusta. Muotoillaan hattuja, viittoja, laukkuja. Ja nämä voi maalatakin ja tuunata kankailla ja muilla materiaaleilla. Vain luovuus on rajana. Lavastuksiin käytämme edellisen näytelmämme, GRIMM-kun sadut heräävät eloon kangaslavastuksia.

Lähetämme jokaiselle lapselle teatterileirikirjeen, jossa kerromme leirin sisällöstä tarkemmin. Tässä lempikohtani kirjeestä:

Teatterileirin tarkoitus on kannustaa lasta olemaan rohkea oma itsensä myös esiintymistilanteessa ja löytämään teatteri innostavana harrastuksena. Leirillä ei pakoteta ketään tekemään mitään mitä ei itse halua, vaikkakin moni ensin pelottavalta tuntuva harjoitus saattaakin näyttäytyä kiinnostavana, kun on sitä ensin hetken seurannut.

Uskon, että lasten teatterileiristä tulee jälleen mahtava kokemus niin lapsille kuin meillekin.

 



Iloista tiistaita ystävät!

-Suvi


torstai 1. kesäkuuta 2017

Mulkkujen kanssa ei tehdä päivääkään töitä!



Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti.

Lue koko juttu tästä
Kun Grimm-produktiomme päättyi, jokainen näytelmässämme mukana ollut vakuutti, että haluaa tehdä meidän leivissä jatkossakin töitä. Työssäoppimisjaksolla ollut opiskelijapoika vertasi työharjoitteluaan taivaaseen. Siksi tuntuikin todella oudolta lukea tuota järkyttävää uutista Hesarista ja se laittoi todella pohtimaan, miten kiusaamista sallitaan ja toisaalta myös analysoimaan sitä, mitä meidän yrityksessä on tehty oikein.

Lupaukset

Olipa henkilö produktiossa palkattuna, talkoolaisena tai työharjoittelijana, niin on yksi kultainen sääntö: Se pidetään, mikä luvataan. 
Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin epämääräiset lupaukset, jotka annetaan suullisesti ja niiden höysteenä on runsaasti jos-sanoja.
Älä siis lupaa mitään, jos et ole varma, että pystyt lupauksesi pitämään.

Yhdenvertaisuus

Mikään työryhmä ei pääse parhaimpaan suoritukseensa, jos kaikki ryhmän jäsenet eivät ole yhdenvertaisia. Kukaan ei voi olla toista vähempiarvoisempi. Diivat ja kulmakunnan kingit voivat etsiä muun estradin.
Joissakin työpaikoissa harjoittelijat, kesätyöntekijät, työkokeilijat jne. ovat työyhteisön pohjasakkaa. Vaikka nuori olisi valmistumassa ammattiin, niin silti hän saattaa toimia koko työssäoppimisjaksonsa monistajana ja kahvinkeittäjänä. On sääli, ettei kaikkien parasta osaamista haluta saada esille ja hyödyttämään yritystä.

Luottamus

Yrityksemme työtapa on keskusteleva. Koska ohjaamme Suvin kanssa yhdessä, pohdimme ääneen harjoitusten aikana, miten tämä kohtaus ohjataan, perustelemme jatkuvasti toisillemme omia ideoitamme. Iloksemme huomasimme, että harjoitusten edetessä saimme myös näyttelijöiltämme kelpo ehdotuksia. Kyllä, meille sopii ehdottaa,mutta pidätämme oikeuden hyväksyä tai hylätä ehdotuksen. 

Meillä on ollut onnea näyttelijöiden suhteen: kaikki ovat olleet sitoutuneita.
On ollut mahdollista luottaa, sillä luottamus on tärkeintä.
Voidaan puhua suoraan. Selitetään mitä tarkoitetaan, ei pidetä asioita jonkin ihmeellisen usvaverhon takana.

Ilmapiiri


Jokainen työntekijä on luomassa työpaikan ilmapiiriä.
Olin kerran seminaarissa, jossa oli puhumassa Mato Valtonen. Hänen esityksestään jäi yksi erittäin tärkeä opetus mieleen. Se kuuluu näin: "Mulkkujen kanssa ei tehdä päivääkään töitä".  

Mulkku on mielestäni semmoinen mies tai nainen, jonka mielipiteet vaihtelevat, johon ei voi luottaa, joka lupaa paljon, pitää vähän. Henkilö, joka pitää yllä pelon ilmapiiriä ja harrastaa Hajoita ja hallitse –tekniikkaa.

Kiitos tästä päivästä!

Jokaiset harjoitukset, jokainen esitys, jokainen kokous on hyvä päättää kiittäen.

Joskus on hyvä kiittää myös yhtiökumppania vaikka antamalla hänelle Vuoden työntekijä -kunniakirja.

 Reija