tiistai 12. syyskuuta 2017

Harrastus - uhka vai mahdollisuus?

Hyvää päivää ystävät!


Syksyn tietää alkaneen siitä, että lehdet kellastuvat, sade ja viima tunkeutuvat takin sisään ja illat pimenevät. Mutta syksyn tietää alkaneen myös siitä, että harrastustoiminta alkaa. Eilen oli ensimmäinen Lauluyhtye Vocalsin harjoituskerta ja tänään oli ensimmäinen lasten näytelmäkerhokerta.

Minusta on hienoa tarjota harrastustoimintaa, sillä harrastaminen on hyödyllistä mutta myös mukavaa yhdessäoloa. Olen niin onnellinen Vocalsin laulajista, koska he ovat niin ihania ihmisiä. Iloisia ja avoimia, sellaisista ihmisistä minä pidän. Myös tämän päivän lapsoset näytelmäkerhossa olivat hyvin reippaita ja energisiä, mutta myös hyvätapaisia.

Mitä kaikkea sinä olet harrastanut? Ja mistä kaikesta olet alkuun innostunut, mutta johon olet pian kyllästynyt tai se on muuten vain jäänyt. Varmasti meillä jokaisella on tällaisiakin harrastuksia, joihin on alkuun hurahtanut, mutta jotka ovat myöhemmin osoittautuneet vähemmän kiinnostaviksi tai aika ei vain ole riittänyt niiden harrastamiseen. Myös raha voi olla este monen harrastuksen kohdalla.

Harrastuksen kuuluu minusta olla ennen kaikkea mukavaa. Toki se saa olla haastavaakin, jos mielii kehittyä, mutta harrastukset ovat usein vastapainoa työlle tai muulle toiminnalle, jota arkena tekee. Harrastus toki voi olla myös työtä tukevaa toimintaa. Esimerkiksi liikuntaharrastuksethan tukevat työssä jaksamista ja oman hyvinvoinnin edistämistä. Samoin monet muut harrastukset, kuten musiikki. Silloin kun harrastuksesta alkaa tulla taakka, sellainen, jonne ei jaksaisi enää raahautua tai jota ei jaksaisi opiskella, sellaisen harrastuksen kohdalla kannattaa minusta miettiä, mitä mieltä siinä enää on? Ketä varten sitä tekee? Jos vastaus on, että harrastaa siksi, että se tuottaa itselle iloa, silloin harrastus on yhä oikea, mutta jos se tuottaa ylimääräistä ahdistusta ja stressiä, silloin kannattaa miettiä sen lopettamista.

Minusta ei myöskään tarvitse harrastaa vain siksi, että niin muutkin tekevät. Harrastaa kannattaa vain, jos itse niin haluaa tehdä. Monilla pelkkä työ saattaa olla niin vaativaa henkisesti kuin fyysisestikin, että on täysin ymmärrettävää olla harrastamatta mitään. Levätäkin täytyy. Ei ole mitään mieltä juosta harrastuksiin vain tavan vuoksi. Itseään täytyy kuunnella.

Harrastuksiin saa myös kulumaan rahaa, jos niin haluaa. Voi ostaa uusia treenivaatteita, kenkiä, kasseja, joogamattoja, käsipainoja, jumppakuminauhoja ja vaikka mitä muuta. Ja toki urheilutarvikkeiden sijasta voi kuluttaa rahaa vaikka kielikursseihin, muuhun oppimateriaaliin, soittimiin, nuotteihin, musiikinteko-ohjelmiin ja mihin vain. Moni harrastus ei kuitenkaan vaadi paljoakaan rahaa. Ja voi harrastaa myös täysin ilmaiseksi. Voi vaikka mennä metsään, ulkoilla, nauttia rauhasta, ystävistä, lukea. Kyllä te tiedätte.


Ihanaa tiistaita! 💓

-Suvi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti